Ain naurain työtäs tee

Punapilkat on lähteneet muotoutumaan hullunkuriseksi mutta käytännölliseksi neuleeksi. Neulominen on melko yksitoikkoisessa ja aivottomassa vaiheessa, mutta sovitushetket on sitten sitäkin hauskempia: puolivalmis neule näyttää täysin dorkalta mun päällä, eikä asioiden tila ainakaan vakavoidu loppua kohti. :D

Etukäteen uumoilin langan tuottavan harmaita hiuksia neulottaessa, muttei se nyt onneksi kovin pahalta vaikutakaan. Neulepinta tosin on solmuja täynnä, koska se tuntuu olevan ainoa järkevä tapa yhdistellä helposti katkeilevaa huopamaista lankaa. Mua solmut eivät haittaa, koska ei tästä mitään paraatineuletta ole tarkoituskaan tulla, pikemminkin tän ois tarkoitus pysyä piilossa suuren yleisön katseilta... ;)

Puolivälin krouvi

Tadaa! Jumbosta tuli Alpine shrugin ohjeella (Rowan magazine 42) tehty torkkupeitto. Olisi voinut tulla hartianlämmitinkin, mutta sellaiseksi tämä olisi ollut liian iso. Enkä ole kuitenkaan varma tuollaisen lämmittimen käyttökelpoisuudesta. Varsinkaan, jos se on tehty Jumbosta. Jos muuten haluaa täysin neliönmuotoisen peiton, lisäyksiä kannattaa vähentää, jotta välttyy lämmittimen muotoiluun tarvittavilta ”siivekkeiltä”.

Peiton koko on noin 84 cm x 84 cm. Voisi olla suurempikin, mutta puikoilta loppui tila (kärsimysten maksimoimiseksi kudoin suorilla puikoilla).

Väriä pitäisi vielä saada pintaan varsinkin, kun yksi lankakerä onnistui olemaan eri sävyä kuin muut (ei erotu kuvasta). Värjäys tapahtunee pesukonevärillä (Nitor), mutta kysymys kuuluu, tarttuuko väri kunnolla 50% villaa 50% akryyliä olevaan lankaan? Varmaankin on ainakin syytä valita langan väriin sointuva sävy siltä varalta, että langan akryyliosuus jää värjäytymättä. Toivottavasti lopputuloksena ei ole epämääräistä laikkulankaa, vaan tasaväristä tai meleerattua lankaa. Kokemuksia kellään?

Jumbon kanssa taisteleminen ei loppunut välttämättä tähän, sillä lankaahan riittää. Teen luultavasti jotakin sisustuksellista, jos jaksan... Kommenteissa ehdotetut säilytyskorit voisi olla yksi vaihtoehto. Tai sitten vaikkapa Buttonhole bag (ei huovutettuna), joka sekin voisi toimia säilyttimenä vaikkapa neuletyölle.

Hippy-happy-hou-hou

On tiettyjä ominaisuuksia, joita karsastan langassa. Niihin kuuluu mm. sellainen kummallisesti kukertava pätkärääkkäys, jonka seurauksena lanka näyttää ihan kivalta kerällä, mutta ei enää neulottuna, ainakaan suurina tai edes kohtuullisen isoina pintoina. Toinen on langan epätasainen paksuus, joka vielä pari kolme vuotta sitten tuntui ihan kivalta efektiltä -- kunnes sellaista lankaa ryhtyi neulomaan. Lisäksi soisin vielä reippaasti alle 50 %:n langan kuiduista olevan muovia.

Vaikka sitä tiedostaisikin kaikki nämä asiat, saattaa sitä kuitenkin sortua joskus lankakaupassa harharetkille ja niinpä vaatehuoneen perukoilla onkin odotellut jo pitkään käyttöä pari kerää kaikki nämä ominaisuudet täyttävää lankaa:

Vanha kunnon ystävämme Novita Hippy.

Sävy ei onneksi ole pahin mahdollinen sateenkaari, joten ehkä tuon voi kesyttää vaikka mukaviksi säärystimiksi tai jotain (jos jollekin juohtuu mieleen muitakin ideoita, niin niistä voisi olla apua, sillä yhdet säärystimet eivät taatusti vedä kahtasataa grammaa, hyvä jos puoletkin siitä saa menemään). Siedettävin ja silmille ystävällisin tulos varmaan tulisi, jos tuohon yhdistäisi vaikka raitoina ihan tavallista, tasaista mustaa. Onko tällainen armelias sekoittaminen sallittua vai tuleeko lopputuloksen väistämättä olla puhdasta kauhulankaa?

Onnistunut muodonmuutos :)

Jollei joulu olis jo menny niin väittäisin tätä joulun ihmeeks:


Viisi mustaa karvalankakerää muuttunu ihanaiseks liilaks sukkalangaks! Kiitos Raisa Paavonpäivän ihmeestä :).

Vielä on jäljellä se maailman rumin sukkalanka. Aattelin tehdä siitä kissanlelun, ykski kaveri meinaa just huomenna hankkia kissan. Joku mustekala tai muu syvänmeren hirviö. Eli kaunista ei oo tulossa, mutta ehkei se siinä tarkotuksessa haittaa :).

Salsa & Fizzy

Olipa mukava kun pääsin näiden salsojeni ja Lizzyjeni kera kaapista ulos. Olen ostanut jossakin hyvin vahvassa mielenhäiriössä (varmaan sisäinen suloni oli sokaistunut lankojen halvasta hinnasta) aivan järkyttäviä lankoja.
Lizzyä (4 kerää, a50gr) löytyy pirteän oranssina sekä lisäksi vaalean haalean sinisenä muutama kerä. Lanka on 70% akryliä ja 30% nylonia..siis aivan "ihanaaa". Ja sen kaveriksi otin toiveikkaana Novitan yhtä pirtsakan Salsa langan jota on onneksi vain kaksi kerää (100%polyamidia), jos vaikka joku osaisi kertoa mitä ihmettä tälläisistä voi tehdä. "Valitettavasti" mitään isoa työtä ei pysty tekemään..mutta en millään raaskisi heittää noita ihan vaan menemäänkään.
Värit ovat sen verran "ei minua" että voisin tehdä niistä joko jotain tytölleni (10v) tai jotain mikä ei ole asuste (vaikka salsa-hattu päässä olisin varmasti aika hempukka) eikä oikein sisustusjuttukaan sillä väriskaala on liian raju meidän
ruskeanvalkoiseen kotiin. Otan iloisena vastaan kaikki ehdotukset..vai käytänkö vaan synttäripakettien päällä narun sijaan? Olisihan sekin tietysti yksi vaihtoehto :)

Ja olen erittäin valmis vaihtamaan, jos joku on innostunut näistä iloisista langoistani! Voin kaivaa loputtomasti hirviöitä kaapistani, sillä näitä on lisää..

Punapilkat

Pari vuotta sitten neuleinnostuksen iskettyä oikein kunnolla kuulin kuningasidean: kirpparilta voi ostaa sikahalvalla villapaitoja ja purkaa ne helposti langaksi. Edut valmiin langan ostamiseen verrattuna olisivat a) halpa kilohinta, b) mahdollisuus löytää uhreja, jotka on tehty laadukkaista vuosikertalangoista ja c) kierrätyksen jalon aatteen toteuttaminen.

Intoa piukassa riensin lähikirpparille vaatekasoja penkomaan. Ankaran etsimisen jälkeen löysinkin kahdella eurolla punaisen palmikkoneuleen. Se oli hieman kulahtanut ja nuhraantunut teollisuusneule, mutta 100-prosenttista villaa ja sopivan värinen. Kolikko kilahti kassalaatikkoon ja neule vilahti malttamattoman purkajan laukkuun.

Purku-urakka olikin melkoinen, sillä neulekoneella tehdyn puseron lanka ei ollutkaan kovin laadukasta, vaan muutamasta epämääräisen paksuisesta katkeilevasta säikeestä koostuvaa höttöä. Ilman vyyhdinpuita ja muita apuvälineitä katkeilevan langan vyyhteäminen leikkuulaudan ympärille oli aikaavievää ja kärsivällisyyttä koettelevaa puuhaa. Sisulla kuitenkin purin paidan, pesin vyyhdit ja kieputin langan keriksi. Lopputuloksena oli vajaat kolmisensataa grammaa punaista sekundaa, joka ei yrityksistä huolimatta soveltunut edes huovutettavaksi.

Lanka on sen verran kehnoa kaikin puolin, etten ole päässyt siitä eroon edes ilmaiseksi tyrkyttämällä. Niinpä lankakerät ovat nyt pari vuotta odottaneet toimettomina tilanviejinä kohtaloaan, pilkaten mua punaisella värillään ja muistuttaen isosta mutta toistaiseksi täysin turhasta urakasta. Nyt niille kuitenkin kumajaa kohtalon kello: Mä aion näyttää noille ilkkuville punattarille mitä kuuluu ja kuka käskee. Viis siitä että niiden neulominen voi olla yhtä tuskaa; nyt otetaan naisesta mittaa!

Sammakkokaunotar...?

Äänestys sulkeutui - lopputulos on tasan!

Otetaanko uusintakierros niin, että vain osallistujat äänestävät? Laitetaan vaikkapa tämän postin kommentteihin ääni / mielipide, niin katsotaan saako jompi kumpi enemmän ääniä.

Vai olisiko Sammakkokaunotar hyvä kompromissi?

Nimiäänestys

Äänestetäänpä tämän blogin ja knitalong:in nimestä. Mikä olisi sopiva nimi?

Poll on sivupalkissa ja siinä on alustavasti pari nimiehdokasta. Uusia voi lisätä. Jos et pääse editoimaan poll-asetuksia templaatista, laita nimiehdotus tämän postin kommentteihin, niin lisään sen pollin listaan.

Samettilangan kohtalotoveri

Teisa on alempana esitellyt hirviösamettilangan, joka loppujen lopuksi innoitti minutkin liittymään mukaan. Muistin nimittäin, että minullahan on kaapissa jokseenkin samanväristä samettilankaa vailla määränpäätä. Ostin tämän langan pari vuotta sitten käsityömessuilta, koska halusin kokeilla samettilangalla neulomista. Väriksi valitsi punaruskean, koska piti yrittää saada vaihtelua ainaiseen punaiseen. Ehkä juuri värinvalinnan vuoksi lanka ei ole inspiroinut minua ollenkaan. Lisäksi se osoittautui hankalaksi neulottavaksi, ja virkattavaksi se taas on kovin paksua. Apuja siis kaivataan. Lankaa on kilon mötikkä, joten tuhottavaa riittää. Tässä olisi sopiva projekti hamsterikuulle - kunhan vain keksisin, mitä yrittäisin. Mitään valmiita mallejakaan ei tälle langalle varmaan ole olemassa (lienee lähinnä kudontaan tarkoitettua).






Joten blogipiskini kera jään odottelemaan rakentavia ehdotuksia!

Hirviölangan paluu

Hei, olen Teisan omistama hirviölanka. Tai enhän minä mikään hirviö ole, väärinymmärretty vain. Painan 350 g. Olen saviruukun väristä samettilankaa, tuo poikaskerä tuossa on lajitoverini räikeän vaalean oranssina. On jäänyt vähän kääpiöksi (30 g) MINUUN verrattuna! Teisa ei tiedä, mitä minulle tekisi. Olin jopa hukassa, kun omistajani käänsi lankavarastoaan ympäri- eipä hän ensin tiennytkään, että piileskelen vaatekaapin peränurkassa muovipussiin pakotettuna! Valitettavasti hän kaivoi minut esiin ja uhkailee nyt jollakin kaunottareksi muuttamisella. Pakoon ja äkkiä!

Omistajani jupisi jotakin 200 g:sta harmaakirjavaa Teddy Galaxia ja 250 g:sta tipunkeltaista Samostakin, että painivat muka kanssani samassa sarjassa. Ei, kuulkaa, kyllä muuten MINÄ olen rumilusten ykkönen!

Minä tiedän, että omistaja haluaisi päästä minusta eroon tavalla tai toisella. Ikävä emäntä minulla! Hän taisi ihan OSTAA minut kirppikseltä siksi, että värini on kuin omistajani keittiön verhot ja kaakelit, mutta siihen se luovuus häneltä sitten jäikin. Tipunkeltaisista Samoksista hän aikoo tehdä kummitytölle kevätneuleen, mutta epäilen, että nyt 2-vuotias tyttö kasvaa liian suureksi ennen kuin hän saa sitäkään aikaiseksi. Teddy Galaxit hän muka hankki viime vuonna alesta talvihuivia varten, mutta omistajamme nysvää muiden lankojensa kanssa, ostaa uusia, eikä muista meitä lainkaan. Epäilen, että hänellä on varhain alkanut dementia...

t. Teisan onneton samettilanka

Kaksi kerää Cotton Brushia

Tervehdys, olen koodinimi Worsted Knitt, ja liityn joukkoon hurjaan!

Tässä olisi minun lankaparkani, joka tahtoisi kovin tulla neulotuksi, mutta kun en tiedä että mitä! Ei tämä itse asiassa niin kamalaa lankaa ole, kutittaa tosin ja väri on minkään kanssa yhteensopimaton turkoosi-valkoinen.

Nimi on Novita Cotton brush, ja minulla on sitä nämä kaksi kerää, siis 200 g. Ette usko mitä kaikkea langassa on! Se on ihan oikeasti sekoite villasta, mohairista, puuvillasta, viskoosista, akryylistä ja polyamidista. Neuloa se pitäisi koon 8 puikoilla.

Joku huivihan tästä voisi tulla? Apuva!

Luuranko Tiinan kaapissa

Hirviö ahdistettuna makuuhuoneen pimeimpään nurkkaan.
















Sehän näyttää ihan kesyltä, eikö vaan? Kokeilepa neuloa sitä! Aloitin neuloa mallitilkkua ja lanka paljasti todellisen luonteensa. Langassa on inhottavia lenkkejä, jotka takertuvat ikävästi puikoille. Poloiset Addi-parat! Eipä olisi ikinä uskonut, että joudutte neulomaan tällaista lankaa. Silkkihuivejahan teillä piti neuloa!

Lanka on arkistojen aarteita 80-luvulta, äidiltä tyttärelle. Eikä aavistustakaan mitä langasta teen. Sitä on yhteensä noin 350 grammaa ja se on noin Kamenan paksuista tekokuitua tai puuvillasekoitetta. Pelkään sen kutittavan, mutta mallitilkun (neulottuna n. 1 cm) perusteella se ei ehkä olekaan niin paha.

Jumbohirviö

Hauskaa, että löytyi tällainen tukiryhmä. Se tulikin kuin tilauksesta, sillä olin juuri kurkottanut lankakaappini pimeimpään nurkkaan ja hamunnut käteeni kassillisen hirviölankaa tarkoituksenani antaa langalle vielä yksi tilaisuus ennen kuin lykkäisin sen kierrätykseen jonkun muun "iloksi".

Saanko esitellä:



Novita Jumbo Soft.

Naruisa, tömäkän jämäkkä extrapaksu lanka. Joustamaton, mutta pökkelö. Puolet akryylia, puolet villaa. Väri: kaunis sekoitus laastaria ja tukisukkahousua.

Vähän vaikea kuvitella, miten tästä langasta saisi aikaiseksi ainakaan mitään päällä pidettävää. Yritetty kyllä on. Sirohko neuletakki jäi yhden sauman päähän valmistumisesta, kun mukaan kuvaan astui järjen ääni. Siitä asti keskeneräinen neuletakki kera ylijääneiden lankojen (hip-hei, lankaa on riittävästi!) onkin toimittanut kaapin täyttäjän virkaa. Kaikkea sitä ihminen kaapeissaan säästeleekin.

Nyt annan langalle viimeisen mahdollisuuden: näytä, mihin sinusta on, tai erotkoot tiemme iäksi.

Karvamonsteri

Hei. Minä olen Lotta ja minun lankavarastossani majailee viisi karvaista mörköä.


Ostettu vuonna nakki, kun pörröhuivit ja kissankorvapipot oli in. Ei oo enää, en kerta kaikkiaan tajua että mitä noista saisin aikaseks.

Ja vielä toinen:


Näette oikein, nämä on valmiit sukat, mutta en oo saanu kuvattua sitä 25 gramman nöttöstä, joka noista jäi. Universumin rumimmat sukat ja vielä jäi lankaaki! Argh. Tämän voin vaikka lahjoittaa eteenpäin, jos joku huolii.

Tässä siis haastetta, oma aivokapasiteetti on loppunu kesken jo aikaa sitten :). Tangot voin myös vaihtaa johonki vähemmän karvaseen ja vähemmän muoviseen lankaan, jos joku suostuu sellasesta luopumaan.

Hirviö esittäytyy

Hei. Olen Kirsi (Är) ja minulla(kin) on muutama lankakerä, joita voisi ehken luonnehtia poliittisesti epäkorrektiksi. Olen myös mustekalan, kärpäspaperin ja koiranpennun risteytyksen äiti, joten juuri tähän hätään en ehtinyt kaivella lankavarastoni ei-toivottuja yksilöitä esiin dokumentoitaviksi. Mutta perästä kuuluu.

Heipä hei!

Olen Mari ja mulla on 500 grammaa pinkkiä Samosta. Nää Samokset ei ees kehtaa jutella mulle, pysyvät visusti näkymättömissä laatikon pohjalla toivoen että en edes muistaisi heitä!
Toivon että löydän ohjeen mikä upottaisi suurimman osan näistä mykistä kavereista.

Pellava ihanaa, villa ihanaa, pellava+villa=äääk!

Sain tämän langan Viron tuliasina. Kas kun äitini teki reissun ja toivoin jotain villapellavaa. Mielessä oli Raijan Aitan Wollit ja muut ihanuudet. Äh, sain puoli kiloa tätä kauhistusta: puolet pellavaa, puolet villaa, lanka on liian karkeaa vaatteksi, hiukan ylikierteistä tai ainakin erittäin tiukkakierteistä, ei huovu. Sileä neule vetää kovasti vinoon jo muutaman kerroksen mitalla.


Kuvassa näkyvä tilkku kävi pesukoneessa 60-asteen pesuohjelman läpi. Mitat eivät muuttuneet miksikään. Yleensä ottaen hyvä ominaisuus, mutta karkeus ei juuri pehmentynyt. Alareunassa on muutama kerros sileää, loput helmineuletta. Hetken harkitsin kassia helmineuletta käyttäen, mutta siitä tulisi varsinainen säkki. Ei käy.

Hyvää tässä langassa on pesukestävyys, ja ehkäpä pystyn hyödyntämään tuon vinoon kiertymisenkin. Pesuhuone tai vessa kaipaisi uutta pientä mattoa, kenties pyöreänä neulottua, hmm. Väri on sen verran hailakka harmaa, ja muutenkin, että taidan yhdistää tätä jonkun toisen langan kanssa. Juuttia, kenties.

Masokisti ilmoittautuu

OMG. Kaivelin varastoistani esiin sen kaikkein kaameimman langan, jonka käytettävyydestä en ollut varma edes silloin kun sen ostin vuonna 198...jotakin. Kaikki nämä vuodet se on marinoitunut kaapissa ja odottanut a) värin palaamista muotiin ja b) että mun oma ihoni muuttuisi oliivinväriseksi ja sointuisi lankaan.

Hirviö kulkee nimelllä Panda Raffino (Panda oli S-ryhmän oma lankamerkki, ja tämä paksuhko mohairmainen sekoitelanka on valmistettu Suomessa Helsingin Villakehräämön tehtailla Elimäellä. Itse asiassa tässä oikein erikseen lukee että "Säilyttäkää vyötteet" ja "Novita-takuu".)

Tätä on seitsemän 100 gramman vyyhteä, à 135 metriä. 48 % villaa, 48 % polyakryyliä, 4 % polyamidia. Tiheys 12 s/10 cm noin 6-7mm:n puikoilla, ja käsinpesua suositellaan eli tämä hyväkäs voisi vaikka huopuakin. Väri on inha kirkkaahko sinapinkeltainen, vähän jopa vihertävä, ja keskellä kulkee musta ydinlanka.

Kenelläkään ideoita? (eikä saa huudella siellä että polta se tai leikkele pieneksi silpuksi). Vaihtaakin voi, JOS täällä on joku vielä masokistisempi kuin minä.